Текст и перевод песни Kymppilinja - Kaupunkilapset

Kaupunkilapset

Mä nään sen kaiken, istun metrossa hiljaa
Pikkulapset juoksee vaunun päästä päähän kilpaa
Vilpitön riemu, jota harvoin näkee muissa
Leikki jatkuu latvaan asti, oksat kasvaa puissa
Murrosikäset vaununperällä kiroillaan
Kuori niin pirun kova, mut sisin häpee vaan vikojaan
Leijonat taulassa, keski-ikäsii sikoja
Juoppojen tylyt kommentit saa vanhuksetkin hikoomaan
Sörkän kohalt pari nistiä saapuu, toinen turvautuu tolppiin
Ja toinen turvalleen kaatuu.
Vanhempi nainen huutaa "Ylistäkää Jeesusta!"
Joku vastaa "Vitut, kirkko vikat sentit vie sulta."
Nuori maahanmuuttaja istuutuu vierustaan
Kaivaa taskusta osotteen, sijaintia tiedustaa
Tunneli loppuu, ja vauhti hiljenee
Nousen ylös, kun pimeydestä pysäkki ilmenee

Mä synnyin, mä kasvoin tän keskellä
Niin kaunista, niin kaunista
Ja nyt on kaikki kiinni täs hetkessä

Aurinkomme nousee pitkänsillan rannassa
Torit herää henkiin, mul on koko stadi vastassa
Jokaiset puut, puskat ja pensaat,
Talot, seinät, Valot, köyhät ja kersat,
Sporat, metrikset, kellon alta mantalle,
Kluuvista kamppiin ja Mannerheimin patsaalle.
Helsinki, nimi pelkästään muusana
Kosketa mun taivasta, rakkaus meil on suuntana
Kesäyönä himaan kävellessä näkee kaiken,
Tän kauneuden, tunnelman ja katukuva-taiteen
Hienosto perheen sekaan huittien ja hatsien
Täs on sulle pala totuut kaupunkilapsien

Mä synnyin, mä kasvoin tän keskellä
Niin kaunista, niin kaunista
Ja nyt on kaikki kiinni täs hetkessä

Keskellä tätä kaupunkii pelleilin nuorena vuosii
Mä huusin aamuin näille kaduille "Hyvää huomenta Suomi!"
Ilman huolii löysin alkuni askelman, mä synnyin kaupunkiin
Ja elän kaupunkilapsena. Kaupunkimaisemat muistuttaa niist
Hetkistä pihoil, oli leikkii ja iloo, nyt ne elää teksteinä pihois
Pitäis kai viel huudella kaduille aamusin, nyt otat polkupyöräs
Ja poljet vittuun tästä kaupungist. Nykyään ei tajuu mihin on kykenevä
Aamuruuhkas säkin oot valmis heittämään pyyhkeen kehään.
Mut eipä seinät ympärillä käy ahdistaa stadissa.

Mä synnyin, mä kasvoin tän keskellä
Niin kaunista, niin kaunista
Ja nyt on kaikki kiinni täs hetkessä

Ullanlinnan vanhat kotikulmat ei hävii mielestä ajan kaa
Muistan kaikki kasvot naapureista lehdenjakajaan
Jäi seittemän vuoden jälet sinne näistä kengistä
Asun vieläki stadis, mut se siitä sporanpenkistä
Jäi taakse ne rakkaat talot ja porttikongit,
Sporapysäkit, isot kirkot ja tornit.

Nää talot maalaa muistoja seinämiin
Mikään ei peitä niit, mihinkään ne ei hävii

Autoi, dösii, raitiovaunuja,
Ihmisii, eläimii, itkuja, naurua
Sopivan vilkasta ja tapaturma altista
Stadissa, oma koti kullan kallis.

Mä synnyin, mä kasvoin tän keskellä
Niin kaunista, niin kaunista
Ja nyt on kaikki kiinni täs hetkessä

City Kids

I see it all, sitting quietly on the subway
Little kids running from one end of the carriage to the other, racing
A genuine joy that you rarely see in others
The game continues all the way to the top, the branches grow in the trees
Teenagers swear at the back of the carriage
A shell so damn hard, but inside they're just ashamed of their flaws
Lions in the picture, middle-aged pigs
Drunkards' nasty comments make even the elderly sweat
A couple of junkies arrive at Sörkän, one resorts to the poles
And the other falls to the ground.
An elderly woman shouts "Praise Jesus!"
Someone replies, "Fuck, the church will take the last cents from you."
A young immigrant sits down next to me
Pulls an address out of his pocket, asking for directions
The tunnel ends, and the speed slows down
I get up when the stop appears out of the darkness

I was born, I grew up in the middle of this
So beautiful, so beautiful
And now it's all in this moment

Our sun rises on the Pitkänsillan beach
The markets come to life, I have the whole of Helsinki in front of me
Every tree, bush and shrub,
Houses, walls, lights, the poor and the rich,
Trams, metros, from the clock to the mantle,
From Kluuvi to Kamppi and the statue of Mannerheim.
Helsinki, the name alone is a muse
Touch my sky, love is our direction
Walking home on a summer night, you see it all,
This beauty, the atmosphere and the street art
Elegant families among the hoodies and hats
Here's a piece of the truth for you, city kids

I was born, I grew up in the middle of this
So beautiful, so beautiful
And now it's all in this moment

In the middle of this city, I played the fool in my younger years
I shouted "Good morning, Finland!" to these streets every morning
Without a care in the world, I found my first steps, I was born in the city
And I live as a city kid. The cityscapes remind me of them
Moments from the yards, there was play and joy, now they live in texts in the yards
I should still shout to the streets in the mornings, now you take your bike
And get the hell out of this city. Nowadays you don't realize what you're capable of
In the morning rush hour, you're ready to throw in the towel.
But the walls around me don't make me feel claustrophobic in the city.

I was born, I grew up in the middle of this
So beautiful, so beautiful
And now it's all in this moment

The old home corners of Ullanlinna don't fade with time
I remember all the faces from the neighbors to the paperboy
These shoes left their mark there for seven years
I still live in Helsinki, but that's from that tram seat
Those dear houses and porches were left behind,
Tram stops, big churches and towers.

These houses paint memories on their walls
Nothing covers them up, they don't disappear anywhere

Cars, buses, trams,
People, animals, tears, laughter
Suitably lively and accident-prone
In the city, home is precious.

I was born, I grew up in the middle of this
So beautiful, so beautiful
And now it's all in this moment