Текст и перевод песни Lasse Mårtenson - Kaikki paitsi purjehdus on turhaa

Kaikki paitsi purjehdus on turhaa

Kaikki paitsi purjehdus on turhaa,
Koko elämän se sisältää.
Aallonpohjan, aallonharjan myrskyn mustan pilvikarjan.
Vaan myös paljon tyyntä lempeää.
Kaikki paitsi purjehdus on turhaa. Ihminen kuin vene itse on.
Kaipaa aina kaukorantaa,
Minkä jaksaa myötään kantaa, veistämä oman kohtalon.

Kaikki paitsi purjehdus on turhaa,
Siinä koko inhimillisyys.
Niin kuin oikut ihmismielen,
Kuiskeissa ois tuulen kielen, tuolla petos täällä ystävyys.

Kaikki muu kuin purjehdus on turhaa, omaa kuvaamme se heijastaa.
Matka alkaa purjein valkein,
Tuhansien tuulten palkein, vuoden tummentavat takilaa.
Mutta kerran pääset päähän sateenkaren, siellä päättyy yksinäisen tie.
Kerran viimein rantaan rakkauden saaren, maininki niin levollinen vie.

Kaikki paitsi purjehdus on turhaa. Tähdet ikuisina kimmeltää,
Meille merkkeinä ne loistaa, samaa sanomaansa toistaa.
Mikään ei lie kovin tärkeää.

Sillä kerran pääset päähän sateenkaareen
Siellä päättyy yksinäisen tie.
Kerran viimein rantaan rakkauden saaren maininki niin levollinen vie.
(Outro)

All but sailing is in vain

All but sailing is in vain,
It contains the whole of life.
Trough, crest, and storm with black clouds.
But also much calm and pleasant.
All but sailing is in vain. Man is like a boat himself.
Always yearning for the distant shore,
Which he carries along as he can, carving out his own destiny.

All but sailing is in vain,
Therein lies all humanity.
As fickle as the human mind,
In whispers a language of the wind, there deceit, here friendship.

All else but sailing is in vain, it reflects our own image.
The journey begins with white sails,
With a thousand winds as bellows, the year darkens the rigging.
But one day you will reach the end of the rainbow, where the lonely man's path ends.
One day, finally, to the shore of the island of love, the swell so calmly carries you.

All but sailing is in vain. The stars twinkle eternally,
They shine for us as signs, repeating the same message.
Nothing is really very important.

For one day you will reach the end of the rainbow
There the lonely man's path ends.
One day, finally, to the shore of the island of love the swell so calmly carries you.
(Outro)