Текст и перевод песни Pave Maijanen - Milla (Vain elämää kausi 4)

Milla (Vain elämää kausi 4)

Mul on sängyssäni mies
Sen olkaan tatuoitu on Jack Nicholson
Se makaa alasti ja nukkuu
Ja mä mietin kuka helvetti tuo on
Ei ainakaan se sadun prinssi
Johon tulisesti rakastun
Joten nousen vähin äänin
Porraskäytävässä pukeudun
Otan kahvilasta pöydän
Selkä ulko-ovelle päin
Enkä todellakaan tunne
Minkäänlaista ylpeyttä itsestäin
Mutsi soittaa kertoakseen
Miten kiva ois jos joskus kävisin
Mut se veisais vain sen saman virren
Se on kuultu monta kertaa ennenkin
Se menee näin
Milla hei, sun täytyy muuttuu
Sun elämältäs suunta puuttuu
Sä aina tartut tikkuun lyhimpään
Se ei johda mihinkään
Sä et oo mikään tyttö enää
Sun täytyis tehdä jotain järkevää
Ja lapselliset leikkis lopettaa
Milla hei, sun täytyy muuttuu
Milla hei, sun täytyy muuttuu
Milla hei, sun täytyy muuttuu
Kahvilan seinällä on taulu
Vanha valokuva mustavalkoinen
Rannalla tuulisella nainen
Pitää hatustaan kiinni hymyillen
On upottanut varpaat hiekkaan
Touhuja pienen pojan katselee
Poika löytänyt on simpukan kuoren
Sitä vakavana kuuntelee
Puhelimen ääni
Mut vetää arkeen takaisin
Heli tahtoo tietää
Mihin viime yönä oikein katosin
Ja minä vastaan vaikka tiedän
Joutuvani pyörremyrskyn keskukseen
Sillä tiedän tasan tarkkaan
Mitkä sanat Heli valitsee
Se sanoo näin
Milla hei, sun täytyy muuttuu
Sun elämältäs suunta puuttuu
Sä aina tartut tikkuun lyhimpään
Se ei johda mihinkään
Sä et oo mikään tyttö enää
Sun täytyis tehdä jotain järkevää
Ja lapselliset leikkis lopettaa
Milla hei, sun täytyy muuttuu
Milla hei, sun täytyy muuttuu
Milla hei, sun täytyy muuttuu
Milla hei, sun täytyy muuttuu

Milla (Vain elämää kausi 4)

J'ai un homme dans mon lit
Un Jack Nicholson tatoué sur son épaule
Il est nu et dort
Et je me demande qui diable c'est
Ce n'est pas le prince des contes de fées
Dont je tomberai amoureuse avec passion
Alors je me lève très silencieusement
Je m'habille dans la cage d'escalier
Je prends une table dans le café
Le dos tourné à la porte d'entrée
Et je ne me sens vraiment pas
Fière de moi
Ma mère appelle pour dire
Comme ce serait bien si j'allais la voir un jour
Mais elle chanterait toujours la même chanson
Je l'ai entendue plusieurs fois
C'est comme ça
Milla, tu dois changer
Ta vie manque de direction
Tu t'accroches toujours au plus court bâton
Ça ne mène nulle part
Tu n'es plus une petite fille
Tu devrais faire quelque chose de sensé
Et arrêter ces jeux enfantins
Milla, tu dois changer
Milla, tu dois changer
Milla, tu dois changer
Il y a un tableau sur le mur du café
Une vieille photo en noir et blanc
Une femme sur la plage par vent
Elle tient son chapeau, souriant
Elle a enfoncé ses orteils dans le sable
Elle regarde les occupations d'un petit garçon
Le garçon a trouvé une coquille
Elle l'écoute sérieusement
Le son du téléphone
Mais me ramène à la réalité
Heli veut savoir
Où je suis allé hier soir
Et je réponds même si je sais
Que je vais être au cœur de la tempête
Car je sais exactement
Les mots qu'Heli choisira
Elle dira ça
Milla, tu dois changer
Ta vie manque de direction
Tu t'accroches toujours au plus court bâton
Ça ne mène nulle part
Tu n'es plus une petite fille
Tu devrais faire quelque chose de sensé
Et arrêter ces jeux enfantins
Milla, tu dois changer
Milla, tu dois changer
Milla, tu dois changer
Milla, tu dois changer