Текст и перевод песни Ruoska - Sotasokea

Sotasokea

Menetetty, sirpaleina, liian rikki korjaantumaan
Tajusimme liian myöhään, ei se koskaan toiminutkaan
Romuttuneet ihanteemme yli kaiken vaatii tilaa
Miksi kieltää, kun hyvin tietää, sitä niellä saa mitä pilaa
Niin eksyksiin ikiyöhön jäin
Kanssa aaveiden, jotka yksin näin
Silmin puhjennein, verta kynsissäin
Kanssa aaveiden, jotka yksin näin
Sotasokeana soitellen sotaan, rinta paljaana rintaman usvaan
Elämme täysillä raahautumalla, läpi rinnan ammuttu nuoli
Sinussa ainut haaveeni syntyi, eli yön, päivän ja kuoli
Turha kaivaa tunneleita, niiden päässä taivas on musta
Niin eksyksiin ikiyöhön jäin
Kanssa aaveiden, jotka yksin näin
Silmin puhjennein, verta kynsissäin
Kanssa aaveiden, jotka yksin näin
Niin eksyksiin ikiyöhön jäin
Kanssa aaveiden, jotka yksin näin
Silmin puhjennein, verta kynsissäin
Kanssa aaveiden, jotka yksin näin

War Blinded

Lost, fragmented, too broken to be fixed
We realized too late, it never worked
Our shattered ideals demand space above all else
Why deny, when you know very well, one can swallow that which corrupts
Thus lost astray in everlasting night I remain
With the ghosts, that I alone see
Eyes burst, blood in my claws
With the ghosts, that I alone see
War-blinded, marching to war, with my bare chest into the fog of battle
We live to the fullest by crawling, an arrow shot through our chest
In you my only dream was born, it lived the night, the day, and died
No use digging tunnels, at the end of them the sky is black
Thus lost astray in everlasting night I remain
With the ghosts, that I alone see
Eyes burst, blood in my claws
With the ghosts, that I alone see
Thus lost astray in everlasting night I remain
With the ghosts, that I alone see
Eyes burst, blood in my claws
With the ghosts, that I alone see