Текст и перевод песни Samuli Edelmann - Poika ja aurinko

Poika ja aurinko

Oli poika ja Aurinko
Jotka noustessaan riensi kertomaan
Siellä kukkii vuokot jo
Sinikellot meille soi

Oli mies oli aurinko
Jotka noustessaan rupes mittaamaan
Liian kauan on mennyt jo
Tämän menneen aamun koi

Eiii ole aikaa tuhlailuun
Ei aikaa kielojen tuoksuun toukokuun
Sama tuuli ja maa
Sama aurinko vaan
Toinen katsoo taivasta toinen veden pintaa.

Oli vanhus ja aurinko
Jotka noustessaan rupes kertomaan
Kuinka poika ja aurinko
Mieheksi varttui jo
Ja se ainainen aurinko
Koitti loistollaan kukkaan maan
Vaan se myöhäistä oli jo

Eiii ole aikaa tuhlailuun
Ei aikaa kielojen tuoksuun toukokuun
Sama tuuli ja maa
Sama aurinko vaan
Toinen katsoo taivasta toinen veden pintaa.

Sama tuuli ja maa
Sama aurinko vaan
Toinen katsoo taivasta toinen veden pintaa.

Heinäpellon reunat kasvavat kultaa
Niityt leinikkejään keinuttaa
Pienen kummun kellot yhä soittaa

Boy and Sun

There was a boy and the Sun,
Who, rising, ran to tell,
The wood anemone is blooming now,
Bluebells ring for us.

There was a man and the Sun,
Who, rising, began to measure,
It has been too long,
Since this past morning dawned.

There is no time to waste,
No time for the fragrance of lilies of the valley in May,
The same wind and earth,
The same Sun only,
One looks at the sky, the other at the water's surface.

There was an old man and the Sun,
Who, rising, began to tell,
How the boy and the Sun,
Had already grown into a man,
And that eternal Sun,
Bloomed on the land with its radiance,
But that was too late.

There is no time to waste,
No time for the fragrance of lilies of the valley in May,
The same wind and earth,
The same Sun only,
One looks at the sky, the other at the water's surface.

The same wind and earth,
The same Sun only,
One looks at the sky, the other at the water's surface.

The edges of the hayfield are growing golden,
The meadows are swaying with buttercups,
The little hill's bells are still ringing.