Текст и перевод песни Stam1na - Tsunami

Tsunami

Haaskoja ja lokkeja
Ihmishaaksirikkoja
Sumu rantaviivalla siivilöi freoniaaltoja
Mantereet kai liikahtivat, meri metrejä vajosi
Suuri sininen vetäytyi jättiläisaalloksi
Egokatastrofi
Humaani tsunami
Evoluution sykli
Edessä epilogi
Vesi vetäytyy, vesi vetäytyy
Aika paeta, lähtölaukaus
Vesi vetäytyy, vesi vetäytyy
Varmin keino päästä hengestään on jäädä rantaan makamaan
Vesi vetäytyy, vesi vetäytyy
Aika paeta, lähtölaukaus
Vesi vetäytyy, vesi vetäytyy
Neljä päivää
Juoksu ylämäkeen jatkuu, on korkealle ehdittävä
Kolme päivää
Liike lihakset rikkoo, veri happona kuohuu
Kaksi yötä matkaa on,
Rajat ja raajat on auki, ei passeja tarvita, sillä
Lentokentän päähän pääsi puolet
Loput on kuolleet
Kramppaavilla jaloilla raavittiin kalkkiviivoja
Ei ollut enää tunteita, vain kooma ja amok-juoksua
Rannekello, pulssimittari, rakennekynnet, vahvin voittaa
Merkkikengät tahmeina kynsien haljettua
Tien vasempaan laitaan köyristyvät nuo, jotka uskossaan katseensa ylös luo
Taikauskon, kiihkoilun ja vainon sain jättää taakseni, kun toisen laidan hain
Oikealla ylpeät laulaen hoki: "Sankari on kuollessaan parhain toki"
Marssivat ankat jonossa vesirajaan
Me muut, me muut juoksimme keskeltä ja lujaa
Neljä päivää
Kolme päivää
Kaksi yötä matkaa on
Lentokentän päähän
Kuolemasta kuolemaan antibiootit estivät yhä uudestaan
Haluan levätä, en juosta enää, kliimaksien intervallit jättää
Vedän, vedän, vedän, vedän happea ja ehkä jaksan metrin
Juhlistaisin lepoa, kuolemaa, ei, ei, haluan sittenkin taistella kilpailussa täällä
Hukkuvan planeetan pinnan yllä
Neljä päivää
Juoksu ylämäkeen jatkuu, on korkealle ehdittävä
Kolme päivää
Liike lihakset rikkoo, veri happona kuohuu
Kaksi yötä matkaa on,
Rajat ja raajat on auki, ei passeja tarvita, sillä
Lentokentän päähän pääsi puolet
Loput on kuolleet
Neljä päivää
Juoksu ylämäkeen jatkuu, on korkealle ehdittävä
Kolme päivää
Liike lihakset rikkoo, veri happona kuohuu
Kaksi yötä matkaa on,
Rajat ja raajat on auki, ei passeja tarvita, sillä
Lentokentän päähän pääsi puolet
Loput on kuolleet
Neljä päivää
Juoksu ylämäkeen jatkuu, on korkealle ehdittävä
Kolme päivää
Liike lihakset rikkoo, veri happona kuohuu
Kaksi yötä matkaa on,
Rajat ja raajat on auki, ei passeja tarvita, sillä
Lentokentän päähän pääsi puolet
Loput on kuolleet
Neljä päivää
Juoksu ylämäkeen jatkuu, on korkealle ehdittävä
Kolme päivää
Liike lihakset rikkoo, veri happona kuohuu
Kaksi yötä matkaa on,
Rajat ja raajat on auki, ei passeja tarvita, sillä
Lentokentän päähän pääsi puolet
Loput on kuolleet

Tsunami

Vultures and seagulls,
Human shipwrecks,
Fog on the shoreline sifts through waves of freon.
The continents must have shifted, the sea level dropped meters.
The great blue retreated into a giant wave.
Ego catastrophe,
Human tsunami,
Evolution's cycle,
Epilogue ahead.
The water recedes, the water recedes,
Time to flee, the starting shot.
The water recedes, the water recedes,
The surest way to die is to stay lying on the beach.
The water recedes, the water recedes,
Time to flee, the starting shot.
The water recedes, the water recedes.
Four days,
The uphill run continues, we must reach high ground.
Three days,
Movement tears muscles, blood boils like acid.
Two nights to go,
Borders and limbs are open, no passports needed, because
Half made it to the airport,
The rest are dead.
With cramping legs, we scratched limestone lines.
There were no more feelings, only coma and amok-running.
Wristwatch, pulse meter, acrylic nails, the strongest wins.
Brand-name shoes sticky as nails split.
Those who, in their faith, cast their gaze upwards, curl up on the left side of the road.
I was able to leave superstition, fanaticism, and persecution behind when I sought the other side.
On the right, the proud ones chanted: "A hero is best when he dies, of course."
Ducks marched in line to the water's edge,
The rest of us, the rest of us ran from the middle and fast.
Four days,
Three days,
Two nights to go
To the airport
From death to death, antibiotics prevented it again and again.
I want to rest, not run anymore, leave the intervals of climaxes.
I pull, I pull, I pull, I pull air and maybe I can manage a meter.
I would celebrate rest, death, no, no, I want to fight in this competition after all.
Above the surface of the drowning planet.
Four days,
The uphill run continues, we must reach high ground.
Three days,
Movement tears muscles, blood boils like acid.
Two nights to go,
Borders and limbs are open, no passports needed, because
Half made it to the airport,
The rest are dead.
Four days,
The uphill run continues, we must reach high ground.
Three days,
Movement tears muscles, blood boils like acid.
Two nights to go,
Borders and limbs are open, no passports needed, because
Half made it to the airport,
The rest are dead.
Four days,
The uphill run continues, we must reach high ground.
Three days,
Movement tears muscles, blood boils like acid.
Two nights to go,
Borders and limbs are open, no passports needed, because
Half made it to the airport,
The rest are dead.
Four days,
The uphill run continues, we must reach high ground.
Three days,
Movement tears muscles, blood boils like acid.
Two nights to go,
Borders and limbs are open, no passports needed, because
Half made it to the airport,
The rest are dead.