Текст и перевод песни Stella - Rauhoitettu

Rauhoitettu

Saman illan uudelleen nään
Kuin ei ois se vaihtunut vieläkään
Nojaan polviin pään
Junat kiitää ikkunoilla
Helähtää lasit niiden voimasta
Silti en liikahda

Tässä nyt oon
Pääsiskö perhonen lentoon
Joskus neulalla itsekin sellaisen tauluun kiinnitin
Niin rauhoitin
Tässä nyt oon
Pääsiskö perhonen lentoon
Lasipurkissa jähmetyn, tunnen kun voimat hupenee
Ne vähenee, ne vähenee

Roskat talloo mun matolle
Kukat kuolee, kun ei kastele
Valoa ei täällä saa

Päälle laittaa, että ei vaan
Olento paljastuisi piilostaan
Ihmisten maailmaan

Tässä nyt oon
Pääsiskö perhonen lentoon
Joskus neulalla itsekin sellaisen tauluun kiinnitin
Niin rauhoitin
Tässä nyt oon
Pääsiskö perhonen lentoon
Lasipurkissa jähmetyn, tunnen kun voimat hupenee
Ne vähenee

Miten osaisin mä olla niin kuin nuo muut
Vai onko jossain joku paikka, jonne kuulun
Missä toiset samanlaiset mua oottaa
Planeetalleen jo palaamaan

Sheltered

Same evening I see anew
As if it still hasn't changed
I lean my head on your knees
Trains rush past the windows
The glasses tremble from their force
Yet I don't budge

Here I am now
Could a butterfly take flight
Sometimes with a needle I, too, pinned one to a board
Thus calming it
Here I am now
Could a butterfly take flight
In a glass jar I stiffen, I feel my strength waning
They diminish, they diminish

I trample dirt on my rug
The flowers die when they're not watered
There's no light here

Put on a face that hides
So the creature won't reveal its hiding place
To the human world

Here I am now
Could a butterfly take flight
Sometimes with a needle I, too, pinned one to a board
Thus calming it
Here I am now
Could a butterfly take flight
In a glass jar I stiffen, I feel my strength waning
They diminish

How would I know how to be like those others
Or is there somewhere I belong
Where others like me await me
To return to their planet