Текст и перевод песни Stepa - Viimeiset dollarit

Viimeiset dollarit

Äiti äiti näillä reissuil on rankkaa,
Just kävin viimiset dollarit tankkaa.
Tuun sinne, jos se vaan sopii,
Oon koittanu säästää et pääsisin jouluksi kotiin
Mulle on opetettu jotain osan oon oppinu itte,
Nyt tiedän et miesten takia ne naiset itkee.
Se tyttö jonka kaa olin, en oo sen kaa enää,
Se on luonnonlaki ne lähtee parempien miesten perään.
Onko se niin miten täti oli homman tajunnu?
Ettei elämä mee niinku sen on nuorena halunnu.
Näin sen tädin noin viikko sitte,
Kulmakapakassa veti suruunsa bissee.
Ollaan me koitettu Ilen kans maailmaa muuttaa,
Aamulla herätään et se ei muuttunutkaan.
Välillä me ollaan vaan ymmällään,
Mut lopulta tyydytään vaan ymmärtään.
Ei oo ihme et ihmisil on raskasta,
Ku ei ihmisten rukouksiin vastata.
Ja joskus voi nähdä valon mun ikkunoissa,
Ja minut suremassa sitä kun kaveri on poissa.
En käyny sen luona, nyt se lähti kauas,
Pyysin siltä anteeksi mut se oli jo haudas.
Siellä se lepää rauhas, ei mulla mene täällä kauan.
Kerro äiti mihin voin turvata,
Kun sota tekis minustaki murhaajan?
On tullu monta kilsaa meidän välille,
Oon koittanu säästää et pääsisin jouluksi sinne.
Äiti raha mua määrää tääl,
Se sekottaa mun elämän määränpään.
Miksi kaikki aina allekatsoo köyhää,
Kun raha on vaan tappelunaihe ruokapöytään?
Ja nää pahviseinät alkaa kaatumaan,
Ja olen vielä sisällä joten auttakaa!
Apua, apua! Minä huudan vaan.
Palvelukset käytetty mut mul ei oo muutakaan.
Kerro äiti miten minun pitäis elää?
Tuntuu et odotan jotain, ja siksi herään.
Järjestän mun kaapin ja puhdistan mun pöydän.
Oon ollu ihmisille aina kiltti ja nöyrä.
Tääl on vaikea pysyä kaidalla tiellä,
Ku risteyksissä mua paheet koittaa viedä.
Se on niin helppo omaksuu ne pahat tavat,
Ja niin vaikea löytää ne hyvät sanat.
Mitä sydämeni haluu sitä ei kynäni tajuu,
Mut koitan olla rehellinen tavusta tavuun.
Enkä oikein osaa sua päin naamaa kiittää,
Mut kiitokset kaikuvat sisällä mun pään.
Enkä oo äiti kiertäny kapakoita,
Vaan oon ollu se sun tuntema reipas poika.
Hävettää myöntää, mut nyt saan sen sanottua:
Nolottaa et mullon susta vain yks valokuva.
Äiti, äiti sinuun aina voin luottaa,
Tajusin et rakastan sua, siihen meni kakskyt vuotta.
Ihmiset varastaa, antaa satuttaa ja parantuu.
Mut onko äiti sinun pakko vanhentuu?
Oon leikkiny räppärii ja eläny vida loca,
Vaikkei täällä oikeasti sellasta ookkaan.
Yksin täällä ollaan, sen just hoksasin,
Ku kodittoman pyyntö, oli yksi dollari.
Enkä usko jumalaan, vaikka haluan,
En vain osaa uskoo siihen, mitä en tajua.
En usko siihen, uskon itseeni,
Uskon taivaaseen ja pelkään helvettii.
Ilman menetystä ei tuu kiitollista,
Eikä pankillakaan voi parantaa rikollista.
Ja joka ihminen tekee joskus jotain pahaa,
Ja ihmiset tekee mitä vaan jos saa siitä rahaa.
Periaatteesta pidän kiinni niinku ponnari.
Onneks Jukkis lainas mulle viimisen dollarin.
Oon ottanu lääkkeet ja muistanu syödä,
Eikä Nukku-Matti käy mun luona joka yönä.
Unohdin sen, tai Matti unohti mut,
Ku en ole ollenkaan varma, olenko nukkunut.
En tiiä, kyllä se unohti mut.
Yötä päivää valot päällä nyt on lamput palanu.
Sit ku maine menee, ja rahani juon.
Tuun äiti sun luo ja sulle kukkia tuon.
Kerro äiti terveiset sukulaisille,
Ei aina hyvin mee mut äiti valehtele niille.
Tiedän et yritit vaan mua kasvattaa,
Mut kyllä sitä rakkautta rahalla saa.
Voi kunpa vois vaan rahan lopettaa,
Ei sois sunkaa katsoa ihmistä vaan tiliotetta.
Ja nuorena luulin, että musta maailman paras jäbä tulee,
Mut tää jäbä on tottunu kuseen ihmissuhteet.
Ämmät on prinsessoi ja prinsessat ämmiä,
Jos sydän ois pähkinä, oisin - pähkinänsärkijä.
Luulin et elämä on sitä, mitä siitä tekee,
Mut joskus ei voi mitään sille, miten asiat menee.
Sitä on vaikee käsittää,
Et tää maailma ei yritä ees meistä välittää.

The Last Dollars

Mom, mom, these travels are tough,
Just spent my last dollars on gas.
I'll come there, if it's alright,
I've been trying to save up to get home for Christmas.
I've been taught some things, some I learned myself,
Now I know that women cry because of men.
The girl I was with, I'm not with her anymore,
It's the law of nature, they go after better men.
Is it like my aunt understood it?
That life doesn't go the way you wanted it to when you were young.
I saw her about a week ago,
Drinking beer in the corner bar for her sorrows.
Ile and I have tried to change the world,
We wake up in the morning to find it hasn't changed.
Sometimes we just don't understand,
But in the end, we just settle for understanding.
No wonder people have it rough,
When people's prayers are not answered.
And sometimes you can see the light in my windows,
And me mourning the loss of a friend.
I didn't visit him, now he's gone far away,
I apologized, but it was already a grave.
There he rests in peace, I won't be here long.
Tell me, Mom, where can I find safety,
When war would make a murderer out of me too?
Many miles have come between us,
I've been trying to save up to get there for Christmas.
Mom, money controls me here,
It confuses my life's destination.
Why does everyone always look down on the poor,
When money is just a cause for fights at the dinner table?
And these cardboard walls are starting to fall,
And I'm still inside, so help!
Help, help! I'm just screaming.
Favors used up, but I have nothing else.
Tell me, Mom, how should I live?
It feels like I'm waiting for something, and that's why I wake up.
I organize my closet and clean my desk.
I've always been kind and humble to people.
It's hard to stay on the straight path here,
When vices try to take me at the crossroads.
It's so easy to adopt those bad habits,
And so hard to find the right words.
What my heart wants, my pen doesn't understand,
But I try to be honest, syllable by syllable.
And I don't really know how to thank you to your face,
But the thanks echo inside my head.
And I haven't been around the pubs, Mom,
I've been the good boy you know.
I'm ashamed to admit it, but now I can say it:
It's embarrassing that I only have one picture of you.
Mom, mom, I can always count on you,
I realized that I love you, it took twenty years.
People steal, let themselves be hurt, and heal.
But Mom, do you have to grow old?
I've played rapper and lived vida loca,
Even though there's nothing like that here.
We're alone here, I just realized,
When the homeless man's request was one dollar.
I don't believe in God, even though I want to,
I just can't believe in something I don't understand.
I don't believe in that, I believe in myself,
I believe in heaven and I fear hell.
Without loss, there is no gratitude,
And even the bank can't cure a criminal.
And every person does something bad sometimes,
And people will do anything if they get money for it.
I hold on to my principles like a ponytail.
Luckily Jukkis lent me the last dollar.
I've taken my meds and remembered to eat,
And the Sandman doesn't visit me every night.
I forgot about it, or Matti forgot about me,
Because I'm not at all sure if I've slept.
I don't know, he must have forgotten me.
Night and day, lights on, the lamps have burned out.
Then when my reputation goes, and I drink my money away.
I'll come to you, Mom, and bring you flowers.
Say hello to the relatives, Mom,
Things aren't always good, but lie to them, Mom.
I know you just tried to raise me,
But you can get that love with money.
I wish I could just stop the money,
I wouldn't want you to look at a person only as a bank statement.
And when I was young, I thought I'd be the best guy in the world,
But this guy is used to pissing away relationships.
Women are princesses and princesses are women,
If the heart were a nut, I'd be - the nutcracker.
I thought life was what you make it,
But sometimes you can't help how things go.
It's hard to understand,
That this world doesn't even try to care about us.