Текст и перевод песни Tapio Rautavaara - Rakovalkealla

Rakovalkealla

M&T: Reino Helismaa
On yö, ja tähdet taivahalla loistaa välkkyen,
Kuu kirkas hohdettaan luo tunturille.
On ympärilläin erämaa ja outo hurma sen,
On avautunut sydämeni sille.
Tää köyhä, karu maa
Mun lumoihinsa saa.
On avautunut sydämeni sille.
On yö, ja revontulet Pohjan puolla loistavat,
Ne niinkuin noitavalot luovat taikaa.
On ennen olleet täällä noidat, Lapin haltiat.
Se oli suurten tietäjien aikaa.
Tää revontulten maa,
Tää taian, loitsun maa,
Se elää vielä tietäjien aikaa.
On yö, ja rakovalkealla liekkiin tuijotan.
Se lämpöänsä Lapin yöhön valaa.
Ken suoniinsa on saanut Lapin-kuumeen polttavan.
Sen mieli tänne lakkaamatta palaa.
Tää jään ja lumen maa,
Se kiehtoo, lumoaa,
Ja mieli tänne lakkaamatta palaa.
On yö, jo kohta kiinni painuu silmät raukeat.
Vain havuvuode päällä hangen jäisen.
Kuin vartioina tunturien laet aukeat:
Ne suojahansa ottaa yksinäisen.
Tää jylhänkaunis maa,
Tää tunturien maa.
Se suojahansa ottaa yksinäisen.

Blaze on the Horizon

W&M: Reino Helismaa
The night has come, and stars in the sky gleam and flash,
The moon sheds its radiant glow on the fell.
Surrounding me is the wilderness, and its unfamiliar charm,
My heart has opened itself to it.
This poor, rugged land
Has cast its spell on me.
My heart has opened itself to it.
The night has come, and the Northern Lights are shining in the North,
Like sorcerers' lights, they create magic.
Once there were witches here, Lapland's fairies.
It was a time of great wise men.
This land of the Northern Lights,
This land of enchantment and spells,
Still lives in the time of the wise men.
The night has come, and I gaze into the flame on the horizon.
It pours its warmth into the Lapland night.
Whoever has caught the burning fever of Lapland in their veins.
Their soul will always yearn to return here.
This land of ice and snow,
It fascinates, enchants,
And the soul will always yearn to return here.
The night has come, and soon my weary eyes will close.
Only a bed of spruce twigs on the icy snow.
As silent guards, the peaks of the fells rise open:
They offer their shelter to the solitary one.
This majestically beautiful land,
This land of fells.
They offer their shelter to the solitary one.