Текст и перевод песни Vesa-Matti Loiri - Maininkeja

Maininkeja

Pitkinä loivina maininkeina
Mieleni myrskyt päilyy
Elämän seikkailun haaveen alut
Vain kokemuksina säilyy

Vanhenin vuosia kuukausissa
Mistä sen saatan tietää
Siitä että jos suuhuttumatta
Voin loukkauksia sietää

Siihitä että on mieleni murhe
Mun suurempi tunteeni tulta
Että jo kiellän itseltäni
Mitä ennen en kieltänyt sulta

Pihitkät kauniit aurinkopäivät
Saattavat eessäni olla
Taikka kuolema, köyhyys ja kurjuus
Kuolema tunkiolla

Merkitse mulle ei enää mi' muille
Ei mulle se merkkitapaus
Ei rikkaus, ei rakkaus, ei arvo, ei valta
Vain sieluni iäinen vapaus

Des souvenirs

Comme de longues et douces vagues
Mes tempêtes intérieures se sont apaisées
Les prémices du rêve d'aventure de la vie
Ne sont plus que des souvenirs

J'ai vieilli de plusieurs années en quelques mois
Comment puis-je le savoir
Si je peux supporter les insultes
Sans parler

Mon cœur est lourd de tristesse
Mon plus grand sentiment est celui du feu
Je me refuse déjà
Ce que je ne t'ai jamais refusé auparavant

Les longues et belles journées ensoleillées
Pourront être devant moi
Ou la mort, la pauvreté et le malheur
La mort à la pauvreté

Ne marque plus pour moi, ne marque plus pour les autres
Ce n'est pas un moment marquant pour moi
Ni la richesse, ni l'amour, ni la valeur, ni le pouvoir
Seule la liberté éternelle de mon âme