Tähti tähdistä kirkkain - Vesa-Matti Loiri перевод на немецкий

Tähti tähdistä kirkkain

On illan sini, luonto vaiti hetkisen
Ja tähtitaivas harmaa, pilvinen
Kuin kauan sitten taaskin lapsenmielin avoimin
Mä hiljentyä jouluun tahtoisin

Vaan ajatukset, työ ja arki kiireinen
On sumentaneet lapsenherkkyyden
Mä katson kauan ylös talvitaivaan hämärään,
Ja toivon, että jouluntähden nään.

Tähden, tähdistä kirkkaimman
Mä toivoisin hohtavan
Taas joulunsanomaa
Tähden, tähdistä kirkkaimman
Mä tahtoisin johtavan
Taas vuosisatain taa

Sen lapsenmieli löysi,
Tuntein vaistosin
Ja tunnelman niin herkän tavoitin
Nyt aikuisena pienen hetken, ohikiitävän
Voin löytää vielä tunteen lämpimän
Jos lapsen vahvan uskon vielä löytäisin,
Niin jouluntähti loistais vieläkin
Se syttyy niille, jotka sen vain
Nähdä haluaa,
Ja valaisee vaan lapsen maailmaa

Tähden, tähdistä kirkkaimman
Mä toivoisin hohtavan,
Taas joulunsanomaa
Tähden, tähdistä kirkkaimman
Taas toivoisin johtavan,
Taas vuosisatain taa
...
Tähden, tähdistä kirkkaimman
Mä toivoisin hohtavan,
Taas joulunsanomaa
Tähden, tähdistä kirkkaimman
Taas toivoisin johtavan,
Taas vuosisatain taa

Tähden, tähdistä kirkkaimman
Mä toivoisin hohtavan,
Taas joulunsanomaa
Tähden, tähdistä kirkkaimman
Taas toivoisin johtavan,
Taas vuosisatain taa

Der hellste Stern von allen

Es ist das Blau des Abends, die Natur schweigt einen Augenblick,
Und der Sternenhimmel grau, bewölkt.
Wie vor langer Zeit wieder, mit offenem Kindersinn,
Möchte ich mich auf Weihnachten besinnen.

Doch die Gedanken, Arbeit und der eilige Alltag
Haben die kindliche Empfindsamkeit getrübt.
Ich schaue lange hinauf in das Dämmerlicht des Winterhimmels,
Und hoffe, dass ich den Weihnachtsstern sehe.

Den Stern, den hellsten der Sterne,
Wünschte ich, er möge leuchten,
Wieder die Weihnachtsbotschaft.
Den Stern, den hellsten der Sterne,
Wünschte ich, er möge führen,
Wieder Jahrhunderte zurück.

Der Kindersinn fand ihn,
Mit Gefühlen ahnte ich es,
Und eine so zarte Stimmung erfasste ich.
Jetzt als Erwachsener, einen kleinen, flüchtigen Moment,
Kann ich noch ein warmes Gefühl finden.
Wenn ich den starken Kinderglauben noch fände,
So würde der Weihnachtsstern noch immer leuchten.
Er leuchtet für jene, die ihn nur
Sehen wollen,
Und erhellt nur die Welt des Kindes.

Den Stern, den hellsten der Sterne,
Wünschte ich, er möge leuchten,
Wieder die Weihnachtsbotschaft.
Den Stern, den hellsten der Sterne,
Wünschte ich wieder, er möge führen,
Wieder Jahrhunderte zurück.
...
Den Stern, den hellsten der Sterne,
Wünschte ich, er möge leuchten,
Wieder die Weihnachtsbotschaft.
Den Stern, den hellsten der Sterne,
Wünschte ich wieder, er möge führen,
Wieder Jahrhunderte zurück.

Den Stern, den hellsten der Sterne,
Wünschte ich, er möge leuchten,
Wieder die Weihnachtsbotschaft.
Den Stern, den hellsten der Sterne,
Wünschte ich wieder, er möge führen,
Wieder Jahrhunderte zurück.