Текст и перевод песни kls. - Tämä kaupunki

Tämä kaupunki

Ajan halki tyhjän kaupungin
Maalia kaipaisi tämäkin
Ja uuden asfaltin
Täältä toiset lähtee maailmaan
Toiset jää katkeroitumaan
Osa maailma palauttaa

Vähän toivon tuntua kuitenkin
Näihin katuihin kaipaisin
Minne maailman pauhut lyövät vaimeammin
Vähän toivon tuntua taloihin
Ja tyhjiin pihoihin
Missä kaikki on paremmin kuin uskoisin

Ajan halki nukkuvaa maisemaa
Vasten yötä tummenevaa
Annan tien mua kuljettaa
Ehkä onni on siinä että oivaltaa
Miten vähän tarviikaan
Ja ettei mitään mukaan saa

Vähän toivon tuntua kuitenkin
Näihin katuihin kaipaisin
Minne maailman pauhut lyövät vaimeammin
Vähän toivon tuntua taloihin
Ja tyhjiin pihoihin
Missä kaikki on paremmin kuin uskoisin
Sen kun muistaisin

Miten luopuu turhasta on
Tän maailman pauhusta
Mitään mukaani en saa
Kaikki katoaa

Vähän toivon tuntua kuitenkin
Näihin katuihin kaipaisin
Minne maailman pauhut lyövät vaimeammin
Vähän toivon tuntua taloihin
Ja tyhjiin pihoihin
Missä kaikki on hyvin
Ehkä liiankin
Kaikki on hyvin

This City

I drive through the empty city
This one could use some paint
And new asphalt
Some leave here for the world
Others stay and grow bitter
The world returns some

A little bit of hope though
Is what I crave in these streets
Where the clamor of the world beats more faintly
A little bit of hope in the houses
And in the empty courtyards
Where everything is better than I believe

I drive through the sleeping landscape
Towards the night that darkens
I let the road take me
Perhaps happiness is realizing
How little is needed
And that nothing can be taken

A little bit of hope though
Is what I crave in these streets
Where the clamor of the world beats more faintly
A little bit of hope in the houses
And in the empty courtyards
Where everything is better than I believe
If only I could remember

How to let go of what is useless
This clamor of the world
I can take nothing with me
Everything disappears

A little bit of hope though
Is what I crave in these streets
Where the clamor of the world beats more faintly
A little bit of hope in the houses
And in the empty courtyards
Where everything is well
Perhaps too well
Everything is well