Fohn

Kaupungista toiseen rata vei
Vaan tien sisään lukitsit
Nyt avainta sieluun
Asemalla tomu hautaa

Otsa ikkunassa vaunun
Tunnet tuulen väreen
Takana lasin, sen, on kaikki
Mitä näin et koskaan saa

Etkö jäisi pois, sydäntä seuraten
Polkua juosten maassa tuulen
Taivaalla lentolehtien punassa uiden
Niiden huumaan hukkuen (hukkuen)

Ja tuntien tuulen lempeän
Kämmentäsi kietovan
Sammuvaan rintaasi puhaltavan
Vaan pois et jäänyt