Текст песни Kynttilät - Aleksanteri Hakaniemi

Kerrot, ettei kukaan oo päässy pitkään aikaan sua näin lähelle
Ja et aina mun vieressä nää tunnit tuntuu sekunneille
Sulla on monta kertaa käyny semi pahasti
Siks uskoin sen kaiken mitä sä lavastit
Mä olin vaan jonossa

Sä et ajattele mua, kun oot viikonloput poissa
Ja mä valvon, että päivät ois pidempii kun ne oliskaan
Koska sä oot soittanu mulle kerran aamuneljältä
Ja ohjasin sut kotiis, niin et pysyit ehjänä
Ihmettelit, kun vastasin

Mä lupaan etten usko sun silmii enää
Ja lupaan etten sun takii keskellä yötä herää
Mä en tuu leikkii kotii enempää
Mä lupaan etten usko sun silmii enää
Eikä sun nauru saa mua kadulla pysähtymään
Mä en tuu leikkii kotii enempää
Ja nyt kun puhallan sun kynttilät,
En toivo mitään

Viime viikolla sä soitit ja luettelit paikkakuntia,
Jossa voitais rakentaa vaaleenpunaista kotia
Sinne mahtuis sun kissat ja mun kitarat
Olit sä tosissas vai kävinkö hitaalla?
Sä väitit et vika ei oo sussa, vaan mussa

Mä lupaan etten usko sun silmii enää
Ja lupaan etten sun takii keskellä yötä herää
Mä en tuu leikkii kotii enempää
Mä lupaan etten usko sun silmii enää
Eikä sun nauru saa mua kadulla pysähtymään
Mä en tuu leikkii kotii enempää
Ja kun puhallan sun kynttilät,
En toivo mitään
Sun kynttilät, en toivo mitään

Laitoin viestin perjantaina, jonka jälkeen tää ei jatkuisi
Päätin, että maanantaina avaan vasta viestiketjusi,
Jota en aio rullaa yhtään ylöspäin,
Koska siellä lukee kuinka harmaannuttais vierekkäin
Nyt kun puhallan sun kynttilät
En toivo mitään