Текст и перевод песни Edorf - Muukalainen

Muukalainen

Tuijotan kynnyksellä matelevaa muukalaista
Rumanlaista
Kylmässä palelevaa
Suojaa anelevaa, maailmaa pakenevaa
Kumaraista yön kummajaista
Näen tuttua pelkoa
Silmissä
Ulkomuodossa petoa ja ihmistä
Vuoroin vanhaa ja nuorta
Emceet sileää ihoa sitten harmaata kuorta
Paossa viimaa, paossa tuulta
Paossa piinaavaa kaaoksen tulta
Paossa verenjanoista suuta,
Joka uutta uhria varjoissa huutaa
Ylhäällä taivaasta
Lankeava sade on kuin terästä
Kylmää j. raskasta
Sade upottaa hyytävät hampaansa
Lihaan
Puut heittää varjojaan pihaan

Kertoo nimekseen 13.
Ja tulevansa muualta, tähtien suunnalta
Kieppuvat kolmoiskuun alta
Mi' kiertävät toinen toistaan
Hän puhuu jumalolennoista
Ihmeellisistä ihmiskorennoista
Tasangoista, joille Aurinko ei loista
J. taivaalla leijuvista kuolonkomeetoista
Ja valtioista sodan vallassa,
Joka kaiken elämän polttaa altansa
Vahvimmankin miehen ottaa valtaansa
Ja pakottaa kaivamaan omaa hautaansa
Alamaiset suoltensa kuluttamat
Kivipatsaita luolissa kumartavat
Minämpää huomista lupaavat
Nuo mielipuoliset jumalat

Maanalaisen kalliokirkon sisällä
Epämuotoinen seurakunta kuuntelee
Näkyjen vallassa kouristelevaa pappia
Hurmoksen houreista saarnaa
Painetaan päämme rukouksiin
Kuullota yhteen ääneen
Jotain muinaista jumalaa
Ajan taakse jääneen
Ruosteinen katto ei sadetta pidä
Veisatkaa!
Saastuneessa maaperässä mikään ei idä,
Veisatkaa!

Kuvankaunihit neitsyet kilpailee,
Kuka hullulle jumalalle uhrataan
Kaikkein onnekkaimpia ovat ne,
Joiden mielet ensiksi syödään
Painetaan päämme rukouksiin
Ulvotaan yhteen ääneen,
Jotain muinaista jumalaa
Ajan taakse jääneen
Ruosteinen katto ei sadetta pidä
Veisatkaa!
Saastuneessa maaperässä mikään ei idä
Veisatkaa!

Stranger

I stare at the alien crawling at the doorstep
From Romania
Freezing in the cold
Begging for shelter, fleeing the world
Hunched-over, strange creature of the night
I see familiar fear
In its eyes
In its appearance, both beast and human
Alternately old and young
I touch smooth skin then gray skin
Escaping the frost, escaping the wind
Escaping the tormenting forge fire of chaos
Escaping the bloodthirsty mouth
That cries for new victims in the shadows
From up above in the sky
The falling rain is like steel
Cold and heavy
The rain sinks its icy teeth
Into the flesh
The trees cast their shadows on the yard

It says its name is 13,
And it comes from elsewhere, from the direction of the stars
Swirling under the triple moon
That circles around one another
It speaks of divine beings
Of wondrous human drones
Of plains where the Sun doesn't shine
And of death comets floating in the sky
And of nations in the grip of war,
That burns away all life in its altar
And seizes even the strongest man
And forces him to dig his own grave
Subordinates consumed by their bowels
Worshiping stone statues in the caves
That promise them tomorrow
Those insane gods

Within the subterranean cave-temple
An irregularly shaped congregation listens
To the priest writhing in the grip of visions
Sermonizing in a frenzy of rapture
We bow our heads in prayer
And intone in unison
An ancient god
Left behind by time
The rusty roof won't hold off the rain
Sing!
Nothing sprouts in the polluted soil
Sing!

Beautiful virgins compete
To see who will be sacrificed to the mad god
The luckiest ones are those
Whose minds are eaten first
We bow our heads in prayer
And wail in unison
An ancient god
Left behind by time
The rusty roof won't hold off the rain
Sing!
Nothing sprouts in the polluted soil
Sing!