Текст песни Vain sudet seuranaan - Markus Perttula

Kutsu mut luokses ja tuun kuin tuuli
Kutsuessa mä tulen kuin koira
Saadessaan vainun
Lämpimän kodin kaipuun

Matka on pitkä ja tahdon vain tietää
Etten tuu turhaan
Ettet mun tunteita murhaa

Et ois kai ensimmäinen

Ja taas uudestaan
Mä juoksen ansaan
Sitä tahtoo aina, mitä ei saa

Vaikka sen nään
En pysty jäämään yksin
Tai pelastautumaan

Pelastautumaan

Reikiä täynnä on verkkokalvot
Kun aurinkoa palvot
Ja samalta tuntuu, kun katson sun silmiin
Kuin katsoisin ylös pilviin

Lämpöä täynnä on sydän heikko
Ja jalkojen alla kylmä lumipeitto

Vain sudet seuranaan

Taas uudestaan
Juoksen ansaan
Sitä tahtoo aina, mitä ei saa

Vaikka sen nään
En pysty jäämään yksin
Tai pelastautumaan

En ehkä tahdokaan
En ehkä tahdokaan
Pelastautua

En ehkä tahdokaan
En ehkä tahdokaan
Pelastautua