Текст и перевод песни Mokoma - Marras

Marras

Maa makaa martona kohmeessa.
Jäätynyt sammal narskuu jaloissa.
Tammi pudottanut lehdet juurilleen.
Ei vahvinkaan voi mitään tavoilleen.
Joka henkäys kylmää ilmaa muistuttaa.
Lienee syytä viimein polvet koukistaa.
Chorus:
Anna anteeksi kaikki mitä sanoin, mitä tein.
Olen ollut heikko ja itsepäinen.
Anna anteeksi huoli, jolla hulluksi sinut tein.
Olen ollut niin vajavainen.
Kaikki mitä sanoin.
Kaikki mitä tein.
Korvenherra etsii piiloaan.
Paikkaa, jossa voisi vilun unohtaa.
Luomakunta ottaa hetken kerrallaan.
Ja nyt on lupa sillä tovi uinahtaa.
On turha minun rintaa rummuttaa.
Mennyt vuosi laittaa kielen laulamaan.
(Chorus)
En toivo mitään suurempaa,
Tahdon saada sinut minuun luottamaan.
Jälleen minuun luottamaan.
Et voi noin vain unohtaa. Pyydän silti, että hetki kerrallaan
Voimme uutta rakentaa.
(Chorus)

November

The ground freezes in the silence.
Frozen moss crunches underfoot.
The oak has shed its leaves at its roots.
Even the strongest can do nothing about its ways.
Every breath of cold air is a reminder.
It's time to finally bend my knees.
Chorus:
Forgive me for all that I said, all that I did.
I have been weak and stubborn.
Forgive me for the worry with which I drove you mad.
I have been so inadequate.
All that I said.
All that I did.
The forest lord seeks his hiding place.
A place where he can forget the cold.
Creation takes one moment at a time.
And now it is allowed to slumber for a while.
It is in vain that I beat my breast.
The past year puts my tongue to song.
(Chorus)
I wish for nothing greater,
I want to make you trust me again.
To trust me again.
You cannot forget just like that. I still ask that we
Can build anew, one moment at a time.
(Chorus)