Текст песни Veriveljet - Mokoma

Suuta soukemmalle, ei puhuta siitä
Arvet syvät irvistävät
Ei avata niitä, eikä suolaa kannata haavoille kaataa
Eikä suotta tikulla vanhoja kaivaa
Kansakunnalla on vuosisatojen muisti
Ja joskus se ulottuu syvemmälle
Aina syyhyn asti
Eikä huotraa aio se riisua vyöteiltä
Eikä vuotta anna kulua vihatta
[Chorus]
Veli veljensä kiroaa
Veli veljeään vihaa
Veli veljensä unohtaa
Veri veljestä mitataan
Veri veljessä kiehuu
Veri velaksi lasketaan
Vielä ihmettelen eikö mikään riitä
Onko lapsetkin saatu syömään sappea, nauttimaan siitä
Eikö puolta valitsematta voi elää
Eikö huolta voi kantaa sen sijaan