Текст и перевод песни Mokoma - Nimensä unohtaneen rukous

Nimensä unohtaneen rukous

Tuli on sammunut, vain savu elää
Rikinkatku kiemurtelee kutitelleen nenää
Odottelen tässä milloin savuvana kuolee
Silloin minä löyhkähenki hylkään tämän kuoren
Kestänyt on panssarini kaikki nämä vuodet
Makaan luolan uumenissa haavojani nuollen
Leuonloimu laskenut aarteideni päälle
Tässä minä makaan
Pelkkä muinaisjäänne!
Anna siivenisku!
Anna vielä kaksi!
Anna kaiken muuttua tyhjää paremmaksi
Anna vielä henkäys!
Anna vielä toinen!
Anna minun olla vielä kerran kokonainen
Anna vielä henkäys!
Anna vielä toinen!
Anna minun olla vielä hetken kokonainen
Ennen en pelännyt ketään taikka mitään
Pohjoisesta etelään ja lännestä itään
Kumarrettiin nimeäni, sain liekilleni tilaa
Nyt olen pelkkä suomusäkki, josta tehdään pilaa
En muista nimeäni
Ei kukaan sitä enää toista
Ei ole kumppania, ei lohtua, ei ketään toista
Joka kanssani kituisi tätä viimeistä aikaa
Jossa jäljellä ei ole enää rahtuakaan taikaa
Anna siivenisku!
Anna vielä kaksi!
Anna kaiken muuttua tyhjää paremmaksi
Anna vielä henkäys!
Anna vielä toinen!
Anna minun olla vielä kerran kokonainen
Anna vielä henkäys!
Anna vielä toinen!
Anna minun olla vielä hetken kokonainen
Anna minun olla vielä kerran kokonainen
Anna minun olla edes hetken kokonainen
End

Forgotten Name's Prayer

The fire is out, only the smoke lives on
The stench of sulfur makes my nose itch
I wait for the moment when the smoke plume dies
Then I, a spirit of stench, will leave this shell behind
My armor has endured all these years
I lie in the depths of the cave, licking my wounds
The dragon's fire has fallen upon my treasures
Here I lie
A mere relic of the past!
Grant me a wingbeat!
Grant me two more!
Let everything change for the better, even if it's just emptiness
Grant me one more breath!
Grant me one more!
Let me be whole once more
Grant me one more breath!
Grant me one more!
Let me be whole for just a moment
I once feared no one and nothing
From north to south and west to east
My name was bowed to, my flame was given space
Now I'm just a bag of scales, a laughingstock
I don't remember my name
No one speaks it anymore
I have no companion, no comfort, no one else
To languish with me in this final hour
Where there's not an ounce of magic left
Grant me a wingbeat!
Grant me two more!
Let everything change for the better, even if it's just emptiness
Grant me one more breath!
Grant me one more!
Let me be whole once more
Grant me one more breath!
Grant me one more!
Let me be whole for just a moment
Let me be whole once more
Let me be whole, even for a moment
End