Rumarillumarei - Vesa-Matti Loiri перевод на немецкий

Rumarillumarei

Kultamaihin kun jätkä jo kyllääntyi
Rumarillumarillumarei
Niin hän kuokkansa puolella hintaa myi
Rumarillumarillumarei

Rovaniemeltä läks niin ku herra hän ois
Jolta veskelihuolet on nuukasti pois
Sanoi rennosti: "Kulttuuri virkistää vois"
Rumarillumarillumarei

Tuli kulttuurimaille hän Helsinkiin
Rumarillumarillumarei
Lapikasta jo jätkä löi asfalttiin
Rumarillumarillumarei

Jätkän päältä kun helposti huomasi, juu
Että paksu on massi ja auki sen suu
Moni tyttö jo haasteli: "Var så god"
Rumarillumarillumarei

Jätkä kintaalla friiduille viittas vaan
Rumarillumarillumarei
Minä mieltynyt nyt olen sinfoniaan
Rumarillumarillumarei

Rahan maksoi ja änkesi konserttiin
Siellä tauottiin, kuorsas ja päättyi se niin
Että kulttuurin kermasta kuorittiin
Rumarillumarillumarei

Kiveen turha on iskeä hampaineen
Rumarillumarillumarei
Eikä korkki voi painua nesteeseen
Rumarillumarillumarei

Paha jätkän on taidetta ymmärtää
Kun on pihkainen varsi ja pahkainen pää
Jos ei kulttuuri tartu niin jäljelle jää
Rumarillumarillumarei

Niin se kulttuuri herroille jäädä sai
Rumarillumarillumarei
Kison kolkkeessa jätkä tai lauloi kai
Rumarillumarillumarei

Kultamailta kun kumppanit tiedustivat
"Miltä tuntui ne kulttuurit, sinfoniat?"
Jätkän vastaus yllätti kuuntelijat:
Rumarillumarillumarei

Rumarillumarei

Als der Kerl der Goldfelder überdrüssig war
Rumarillumarillumarei
Verkaufte er seine Hacke zum halben Preis
Rumarillumarillumarei

Von Rovaniemi fuhr er ab, als wär' er ein Herr
Der Geldsorgen kaum noch kennt
Sagte lässig: "Kultur könnte erfrischen"
Rumarillumarillumarei

Er kam in die Kulturstadt Helsinki
Rumarillumarillumarei
Schon schlug der Kerl mit dem Stiefel auf den Asphalt
Rumarillumarillumarei

Man sah dem Kerl leicht an, ja
Dass die Knete dick war und sein Mund offenstand
Manches Mädchen sprach schon: "Var så god" (Bitte schön)
Rumarillumarillumarei

Der Kerl winkte den Mädels nur mit dem Handschuh zu
Rumarillumarillumarei
"Ich bin jetzt an der Sinfonie interessiert"
Rumarillumarillumarei

Zahlte das Geld und drängte sich ins Konzert
Dort gab es Pausen, er schnarchte, und es endete so
Dass man ihn um die kulturelle Sahne brachte
Rumarillumarillumarei

Es ist sinnlos, mit den Zähnen in Stein zu beißen
Rumarillumarillumarei
Und ein Korken kann nicht in Flüssigkeit sinken
Rumarillumarillumarei

Schwer ist's für den Kerl, Kunst zu verstehen
Wenn der Stamm harzig ist und der Kopf knorrig
Wenn die Kultur nicht haftet, dann bleibt übrig
Rumarillumarillumarei

So durfte die Kultur den Herren bleiben
Rumarillumarillumarei
Beim Klappern der Waschpfanne sang der Kerl wohl oder klagte
Rumarillumarillumarei

Als die Kumpanen aus den Goldfeldern fragten
"Wie fühlten sich die Kulturen an, die Sinfonien?"
Die Antwort des Kerls überraschte die Zuhörer:
Rumarillumarillumarei