Текст песни Päivänsäde Ja Menninkäinen - Vesa-Matti Loiri
Aurinko
kun
päätti
retken
Siskoistaan
jäi
jälkeen
hetken
Päivänsäde
viimeinen
Hämärä
jo
metsään
hiipi
Päivänsäde
kultasiipi
Juuri
aikoi
lentää
eestä
sen
Kun
menninkäisen
pienen
näki
vastaan
tulevan
Se
juuri
oli
noussut
luolastaan
Kas,
menninkäinen
ennen
päivänlaskua
ei
voi
Milloinkaan
olla
päällä
maan
Katselivat
toisiansa
Menninkäinen
rinnassansa
Tunsi
kummaa
leiskuntaa
Sanoi:
"Poltat
silmiäni
Mutten
ole
eläissäni
Nähnyt
mitään
yhtä
ihanaa
Ei
haittaa,
vaikka
loisteesi
mun
sokeaksi
saa
On
pimeässä
hyvä
asustaa
Käy
kanssani,
niin
kotiluolaan
näytän
sulle
tien
Ja
sinut
armaakseni
vien"
Säde
vastas:
"Peikko
kulta
Pimeys
vie
hengen
multa
Enkä
toivo
kuolemaa
Pois
mun
täytyy
heti
mennä
Ellen
kohta
valoon
lennä
Niin
en
hetkeäkään
elää
saa"
Niin
lähti
kaunis
päivänsäde
Mutta
vieläkin
Kun
menninkäinen
öisin
tallustaa
Hän
miettii,
miksi
toinen
täällä
valon
lapsi
on
Ja
toinen
yötä
rakastaa
Внимание! Не стесняйтесь оставлять отзывы.