Текст песни Humalistonkadun Louvre - Markus Perttula

Valokaari holvikaaren takana
Siipirikko haaksirikkoutuneena
Ei anna rauhaa, laineet lyö pitkin lattiaa
Kuutamo kutsuu, ei anna sulle rauhaa

Kuutamo kutsuu, ei anna sulle rauhaa
Kuutamo kutsuu, ei anna sulle rauhaa

Valojen takana palasina, silppuna
Keräilet kamoja, turvallisii sanoja

Louvrea ei enää ole
Maalaukset on poltettu
Taiteesta tuli kuolevaa
Ja huudoista vaikerruksia

Vapaus johtaa kansaa
Juopuneita etujoukkoja
Vapaus johtaa kansaa
Juovina ajan kankaassa

Uu-uu-uu-uu
Uu-uu-uu-uu

Ei mitään toivoa
Ei mitään toivoa
Kuukaudet kuluu kuuta ulvoessa

Ei mitään toivoa
Ei mitään toivoa
Kuukaudet kuluu kuuta ulvoessa

Ei mitään toivoa
Ei mitään toivoa
Kuukaudet kuluu kuuta ulvoessa

Ei mitään toivoa
Ei mitään toivoa
Kuukaudet kuluu kuuta ulvoessa

Hei, ikigai
Elämän suunta
Ikigai
Varovaisuutta
Ikigai
Varo hukkaamasta suurta
Ikigai
Onnen mahdollisuutta

Varo ettet näänny
Ettei selkäranka väänny
Värittömän miehen välimatka itseen ei lisäänny

Revi asvaltista värit
Neonvalojen välit
Olemisen välitila
Missä ikinäkään kävit

Kuunteleeko kuutamo
Kuunteleeko kuutamo
Kuunteleeko kuutamo
Kuunteleeko kukaan

Oo-oo-oo-oo

Ei mitään toivoa
Ei mitään toivoa
Kuukaudet kuluu kuuta ulvoesssa

Ei mitään toivoa
Ei, ei mitään toivoa
Kalenterin sivut lautalattialla

Ei mitään toivoa
Ei, ei mitään toivoa
Kuukaudet kuluu kuuta ulvoesssa

Aa-aa-aa-aa

Kuu, kuunteleeko kukaan

Uu-uu