paroles de chanson Pysähtyy & Kysyy - Sere

Aikanaan tajusin et pikkusielut pelkää erilaisuutta,
Joka saa ne häpeämään kuvioidensa pienuutta
Sen takia on simputettu, koulukiusattu
Mut hyvillä läheisillä ihmisillä siunattu
Jotka antoi elää, viettää elämän kevään
Se ohi niinku suvivirsi ei soi keväällä enää
Nyt etäällä sen näät, siis mitä me täällä tehään
Mennään eteenpäin kesään, eikä haikailla perään
Koska hyvät jutut ei tuu eteen taivaan lahjana
Ei oo aikaa jahkata, pitää pysyy vahvana
Unelmiaan jahdata eikä antaa tahrata
Koska perillä odottaa palkinto mahtava
Jos toteuttaa sen josta puhutaan vain jatkoilla
Pystyy puhua teoilla eikä pelkillä sanoilla
Nojoo, halusin kertoo vain sen
Että tasan jokaisen, miehen ja naisen
Sopii Pysähtyy ja kysyy itseltänsä
Käyttääkö elämänsä siihen mitä kuvitteli tekevänsä
Kysyy
Alkaako ymmärrys jo karttua
Niistä jotka tulee joskus kantamaan sun arkkua
Pitää pysähtyy ja kysyy itseltänsä
Käyttääkö elämänsä siihen mitä kuvitteli tekevänsä
Kysyy
Pitäskö unelmiinsa tarttua
Ennenku ollaan tuolla soittamassa harppua.

Aika vieraista herätä taas ja kamat kerätä
Jos partneri on terävä, se on kohta perässä
Siitä vaan vedätä, ku olet siinä etevä
Mutta mitä on elämä, jos pitää aina pelätä
Ja varoa, ettei takana narahda sarana
Salassa tavata, ei voi tapaamasta lakata
Tai järkee päähän hakata
Tilanne vakava
Todistajina patja, peitto, tyynyliina ja lakana
Et muka tarkoita aiheuttaa vaurioita
Mutta silti jätät jälkees raunioita
Kyynikoita, joita jää hiertämään
Pahimmillaan viel tänään, mä nään
Kuinka laittaa vahinkoa kiertämään
Tietäkää totuus, eikä tää oo mitään uutta
Totuus ja kyynisyys on pohjimmiltaan pelkuruutta
Epävarmuutta pettymystä ja pelkoa
Joten turha lähtee makselemaan kalavelkoja
Mieluummin vois
Pysähtyy ja kysyy itseltänsä
Käyttääkö elämänsä siihen mitä kuvitteli tekevänsä
Kysyy
Alkaako ymmärrys jo karttua
Niistä jotka tulee joskus kantamaan sun arkkua
Pitää pysähtyy ja kysyy itseltänsä
Käyttääkö elämänsä siihen mitä kuvitteli tekevänsä
Kysyy
Pitäskö unelmiinsa tarttua
Ennenku ollaan tuolla soittamassa harppua.
Yksi aivan saleettiin osuu kohdalle
Sen voi viedä joko taivaisiin tai sit pohjalle
Siis ihastuminen, joka kasvaa rakkaudeksi
Joka saa sut haluamaan paremmaksi ihmiseksi
Saa sut vaikka kirmailemaan pitkin heinikoita
Poimimassa neilikoita
Ku teinipoika
Saa tekee asioita kuumottavia
Sen takia
Tuntuu että elämä olis pelkkää naminamia
Ilman hania, sillon kun ootte erillään
Maalla tai merillä, saa oottamaan perillä
Vaik kädet verillä, se saa kiinni pitämään
Mut se on ikävää, silloin jos ei sitä nää
Et ei voi sitoutua siks et ois jotain velkaa
Vain yksi syy kelpaa
Ajatelkaa
Että parempi vaeltaa kodittomana
Ku rakentaa kotia, jota ei voi pitää omanaan
Sen takii sopii

Pysähtyy ja kysyy itseltänsä
Käyttääkö elämänsä siihen mitä kuvitteli tekevänsä
Kysyy
Alkaako ymmärrys jo karttua
Niistä jotka tulee joskus kantamaan sun arkkua
Pitää pysähtyy ja kysyy itseltänsä
Käyttääkö elämänsä siihen mitä kuvitteli tekevänsä
Kysyy
Pitäskö unelmiinsa tarttua
Ennenku ollaan tuolla soittamassa harppua

Elää. Sinun pitää tajuta se, että sinä elät.