Текст песни Esivedos - Juno

Tuol, tuuliviirin nokas on kukko
Puun juuret koittaa saada judolukkoon, mua
Et saa mun vappupalloo puhkastua
Jos mä en kuvittele kankaalle sua
Taulu vaan mielessä, mieli on taulu
Mä kasvoin kirjaks, ajatus on laulu
Kellot valuu, muisto on pysyvä
Kysyntä on vastaavasti, vastaus kysyvä
Voiko taulun taakse nähdä kuvisti
Kun isä pabloa tuhdisti tukisti
Mun omakuvassa luonteva nudisti
Luonnontilassa ei oo luonnollista meillä
Mä liftaan kärryjä kaidoilla teillä
Ku automobiili jo jupiterii huristi
Kolme kuutamoo andy parholin rollarin logoo on kans suudelma suunnaton, kaikki samana ehtona, seinässä dali, ympärillä lisa ja mona, triptykki fresko mun korteksin pinnassa kirkas ja kaunis kooma.
(Sil on vahvoi värei, kahvoi tunteit)
Mun taulun horisontis buddhaa mua ytsii, vähä niitä laitumia ja erimielisyyksii, talot palaa, viholliset halaa, metsät on turvas ei moottorisahaa. vedet puhtait ja rahal ei arvoo, puhelimet poissa ja teeveis ei karpoo. aika arpoo milt näkymämme näyttää, alumiinikehykset aikamme mukaa. eikä lupaa laittaa pastellii mustaa jossei oo vihreit, mieluite sit ruskaa, ruskaa. paljo kukkii marimekos tää värilline skaalaa on huippu esivedos. eikä ghettoks luokitella kulmii, kamerat ei tääl ratko poliisien pulmii. sensimilla sit luovuta ei millää, baskerit pääs todista mun värisilmää.
(Sil on vahvoi värei, kahvoi tunteit.)
Haluun työstää mun työkalun taului, vielin siveltimel niihi laului, ja väripaletilta nuottia poistui, sanavanat kanvakseen suorina roiskui. antaakseen palaa näkemyksestä, kasvata pinta-alaa ja laajenna kehystä. pensselin vedot tuli yks kerrallaa tähä, ne mielestäni kaivoi ja eetterii jätä. pehmeellä lyijäril ja hennolla otteella, välil maalit lentää, kanvas ottakoon koppeja. onnenkukkuloilla itkuraivarit, sai mut maalaamaan maailmani . säännöt puuttuu eikä niit oo laatimas kukaa, muokkaa mua vaa saa maisemat muuttumaa. audion raidalla visuaalist musaa, ku yks biisi kertoo enemmän ku tuhat kuvaa.
(Sil on vahvoi värei, kahvoi tuntei)