Текст песни 6.30 - Klamydia

Kuu kulkee yksin yössä, minä yksin heräsin
Tyhjää alta lakanoiden syliin keräsin
En sua löydä niistä oot jo haihtunut
Ikävään pop-iskelmään sä olet vaihtunut

6.30 oot viikon ollu pois
On täällä tyhjää niin kuin muakaan ei ois
Jotenkin tää juttu nyt vain kääntyy väärinpäin
Eihän meille pitänyt koskaan käydä näin, näin yksin jäin

Vaikka kuinka halusin
Osannut en paremmin

Kun tulee yö, se maahan lyö
Tämän pienen ihmisen, jolta särjit sydämen
Kun tulee yö, se maahan lyö
Tämän pienen ihmisen, jolta särjit sydämen
Niin vain särkyi sydän sen

Aika kerää sirpaleet on kyyneleet limaa
Palat liittää yhteen ehjäksi ei kuitenkaan
Jos aikaa riittää, se saattaa parantaa
Vaan kuluu liian hitaasti, se joka odottaa, saa odottaa

Vaikka kuinka halusin
Osannut en paremmin
Tajuan sen viimeinkin
Sä et tule takaisin

Kun tulee yö, se maahan lyö
Tämän pienen ihmisen, jolta särjit sydämen
Kun tulee yö, se maahan lyö
Tämän pienen ihmisen, jolta särjit sydämen
Niin vain särkyi sydän sen

Tiedän miltä tuntuu elämä kun opettaa
Se heittää kuraa pulpettiin ja hyvää tarkoittaa
On sydämensä kanssa turhaa olla miestä
On vaikee suuntaa kääntää, jos on jalat irti tiestä

Kun tulee yö, se maahan lyö
Taas tuon pienen ihmisen, jolta särjit sydämen
Kun tulee yö, se maahan lyö
Taas tuon pienen ihmisen, jolta särjit sydämen
Kun tulee yö, se maahan lyö
Taas tuon pienen ihmisen, jolta särjit sydämen
Kun tulee yö, se maahan lyö
Taas tuon pienen ihmisen, jolta särjit sydämen
Niin vain särkyi sydän sen