Текст песни Viimeisen kerran - Mikael Gabriel , Diandra

Vielä viimeisen kerran
Mä sua vilkaisen
Voisin sanoakin jotain, mutta vaikenen
Vielä viimeisen kerran
Sä mua vilkaisten
Jäät odottamaan
Näenkö mä sua enää koskaan

Otan kynän ja paperin, johon kirjotan
Mun viimest viestii, ku pakko sulle ilmottaa
Mitä sit ku mä en oo enää tääl
Mikä on se juttu, mitä pään sisäl pelätään
Tää on vaa elämää, mikä pia ohi on
Makaan maas selällää, ase kohti ohimoo
Mietin mihin ja miten mun tieni vie
Anna mä mietin viel, anna mä mietin viel
Miten mä hoidan tän, miten mä voitan nää ajatukset pääs
Miten mä poistan tän helvetin täält, en kai kakseittemää selvinnykkää
Ja nyt tää kaikki loppuu

Vielä viimeisen kerran
Mä sua vilkaisen
Voisin sanoakin jotain, mutta vaikenen
Vielä viimeisen kerran
Sä mua vilkaisten
Jäät odottamaan
Näenkö mä sua enää koskaan
Näenkö mä sua enää koskaan
Näenkö mä sua

En mä sit lähtenykkää, vaik mun pää sanoo ihan muuta ja käskee hyppään
Mut se ei oo mä, vaan mun pimee puoli ja tää kuori on särkyvää, ku heikko jää
Mä tipun sinne tunne, kipu mun rinnas, miks meist puolet on hengis, miks puolet kuollu tai linnas
Muistoi jäljel, mut vaa ajatus teist ahistaa
Mä vihaan maailmaa, miksei jokainen saa mahista
Aika kuluu, kuluu kunnes jalat alta pettää
Mä pistän silmät kii, ku taivaalt sataa vettä ja tunnen pisarat, kun ne osuu mun kasvoihin ja aion piirtää nää salaisuudet mun tatskoihin
Mitkä mä selvitän tutkimal mitä pelkään
Mä en pysy pyramidin alla vaa sen pääl ja ihan sama miten meni, mus on pitelemist
En pyydä anteeks et tein tän laulun vaa itelleni

Viimeisen kerran (viimeisen kerran)
Vielä viimeisen kerran (viimeisen kerran)
Vielä viimeisen kerran
Sä mua vilkaisten
Jäät odottamaan
Näenkö mä sua enää koskaan
Näenkö mä sua enää koskaan
Näenkö mä sua enää koskaan
Näenkö mä sua enää koskaan
Näenkö mä sua enää koskaan