Kohtalokas samba - Vesa-Matti Loiri перевод на немецкий

Kohtalokas samba

Niin viattomasti aivan
Hän palkaks työn ja vaivan
Noin illansuussa ravintolaan lähti istumaan.
Vain grogin päätti ottaa,
Niin se on aivan totta,
Mutt' kuinka sattuikaan, hän joutui tanssikapakkaan.
Oi caramba, silloin samba
Oli muotitanssi rytmikäs ja uusi.
Uuden hurman, melkein surman
Toi se meidän Kalle Tappiselle aivan yllättäin.

Jo grogi oli juotu
Ja toinen pöytään tuotu,
Kun hänen luokseen leijaa tyttö nuori hurmaavin.
"On nimeni Tamara,
Se oisko suuri vaara,
Jos lähtisit sä ukko-kulta kanssain tanssihin.
Oi caramba, nyt soi samba,
Tanssi tuo, se on kuin meitä varten luotu.
Nouse veikko, vanha peikko,
Tahdon näyttää sulle oivan samban ensiaskeleet."

"Mut kuulehan Tamara,
On eukko mulla Saara,
Hän tuonut ompi mulle kaksitoista tenavaa,
Ja se ei oikein passaa,
Ett' ukko täällä hassaa,
Mä tunnen kuinka omatunto alkaa kolkuttaa."
"Oi caramba, tanssi sambaa",
Sanoi hälle silloin hurmaava Tamara.
"Murhees heitä, eihän meitä
Paha Susi-Hukka vielä ole pannut poskeensa.

Nyt kaikenlaiset viinit,
Ja muutkin juomat fiinit
Ne Kalle Tappisen sai kohta riemutunnelmaan.
Hän näki vain Tamaran,
Jo häipyi muisto Saaran,
Ja kaikki kaksitoista lasta jäivät unholaan.
"Hei caramba, soita sambaa
Kyllä tämä poika kaikki viulut maksaa.
Malja sulle, malja mulle,
Vaikka menis sitten viimeisetkin siemenperunat."

Mutt' saapui uusi aamu,
Ja kalpeena kuin haamu
Nyt hotellissa yksin istuu Kalle Tappinen.
Hän kepulisti jaksoi,
Ne viulut maksoi,
Kas poissa oli lompakko ja myöskin tyttönen.
"Oi caramba, kallis samba",
Noituu Tappinen ja itseksensä tuumii:
"Kyllä varmaan Saaran armaan
Kanssa Säkkijärven polkka oisi tullut halvemmaks'."

Verhängnisvoller Samba

So ganz unschuldig
Als Lohn für Arbeit und Müh'
Ging er gegen Abend ins Restaurant, um sich hinzusetzen.
Nur einen Grog beschloss er zu nehmen,
Ja, das ist ganz wahr,
Doch wie es geschah, landete er in einer Tanzkneipe.
Oh Caramba, damals war Samba
Der Modetanz, rhythmisch und neu.
Einen neuen Rausch, beinahe den Tod
Brachte er unserem Kalle Tappinen ganz überraschend.

Der Grog war schon getrunken
Und ein zweiter an den Tisch gebracht,
Als zu ihm ein Mädchen schwebte, jung und höchst bezaubernd.
"Mein Name ist Tamara,
Wäre es eine große Gefahr,
Wenn du, alter Schatz, mit mir zum Tanzen kämst?"
"Oh Caramba, jetzt klingt Samba,
Dieser Tanz, er ist wie für uns geschaffen.
Steh auf, Kumpel, alter Troll,
Ich will dir die perfekten ersten Sambaschritte zeigen."

"Aber hör mal, Tamara,
Ich hab' 'ne Frau, die Saara,
Sie hat mir zwölf Kinderlein gebracht,
Und es passt nicht wirklich,
Dass der alte Kerl hier verprasst,
Ich spüre, wie das Gewissen zu klopfen beginnt."
"Oh Caramba, tanz Samba",
Sagte ihm da die bezaubernde Tamara.
"Wirf deine Sorgen weg, uns hat doch
Der böse Wolf noch nicht gefressen."

Nun alle möglichen Weine,
Und auch andere feine Getränke
Brachten Kalle Tappinen bald in Jubelstimmung.
Er sah nur Tamara,
Schon schwand die Erinnerung an Saara,
Und alle zwölf Kinder gerieten in Vergessenheit.
"Hey Caramba, spielt Samba!
Ja, dieser Junge zahlt alle Geigen."
"Ein Prost auf dich, ein Prost auf mich,
Auch wenn die letzten Saatkartoffeln draufgehen."

Doch es kam ein neuer Morgen,
Und bleich wie ein Gespenst
Sitzt nun im Hotel allein Kalle Tappinen.
Er schaffte es mit Mühe,
Die Geigen zu bezahlen,
Denn weg war die Brieftasche und auch das Mädchen.
"Oh Caramba, teurer Samba",
Flucht Tappinen und denkt bei sich:
"Sicherlich wäre mit der lieben Saara
Die Säkkijärven Polkka billiger gekommen."