Aallon alla

Jään välissä, tai pohjalla on soutajan hauta
Sen sinessä niin syvällä eivät siivet auta
Lempeimmän kehdon keinuihin on kaunis sun jäädä
Sen laineilla saa levätä eikä yksikään pois häädä
Aallon alla voi kaikua ne huudot soutajan huulen
Eivät päälle mun purteni ne kuulu, hiljaisuuden kuulen
Yö yksinään voi yksinäisen, tai eksyneen, kotiinsa tuoda
Vaikka aallot jäisi taakse eivät huudot rauhaa voi suoda
Kuun povella, sen kajossa on haaveiden hauta
Sen keinuvassa kehdossa eivät aarteet auta
Hellimmän heinän patjoille on helppo mun jäädä
Sen laineille saa nukahtaa silittäisi päätä
Sen aalloille voi vaipua eikä yksikään pois häädä
Aallon alla voi kaikua ne huudot soutajan huulen
Eivät päälle mun purteni ne kuulu, hiljaisuuden kuulen
Yö yksinään voi yksinäisen, tai eksyneen, kotiinsa tuoda
Vaikka aallot jäisi taakse eivät huudot rauhaa voi suoda
Aallon alla voi kaikua minun huudot
Eivät kuule kuulevaiset, kuulee kuurot
Yö yksinään voisi viedä yksinäisen
Vaikka jäisi se taakseni, alle aallon
Aallon iäisen