Текст песни Kesäkuun 4. - Laura Voutilainen

Kirjekuoressa on tuttu sukunimi
Kädet täristen mä avaan sen
Kutsuun käytetty on kauneinta paperii
Päivämääränä on kesäkuun neljäs

Ja mä tunnen kuinka sydän
sydän putoo vähän
En tiiä oonko mä valmis vielä tähän

Kun te sanotte tahdon niin tahdon minäkin
Susta viimeinkin päästää vaik sattuu vieläkin
Kellot teille kun soittaa nyt kanssa urkujen
Meidän katseemme kohtaa ja läpi kyynelten hymyilen

Vasta äskenhän me siin alttaril seisottiin
Niin varmoina
Kai liian nuorina
Eihän kaikki loput voi olla onnellisii
Mut luotiinhan me jotain kaunista

Ja mä tunnen kuinka sydän
Sydän pakahtuu niin
Kun meidän lapsemme kantaa
Teidän sormuksii

Kun te sanotte tahdon niin tahdon minäkin
Susta viimeinkin päästää vaik sattuu vieläkin
Kellot teille kun soittaa nyt kanssa urkujen
Meidän katseemme kohtaa ja läpi kyynelten hymyilen

Jos oot onnellinen niin mä lupaan
Olla onnellinen sun puolesta
Ehkä mäkin voin viimein aloittaa alusta

Kun te sanotte tahdon niin tahdon minäkin
Susta viimeinkin päästää vaik sattuu vieläkin
Kellot teille kun soittaa nyt kanssa urkujen
Meidän katseemme kohtaa ja läpi kyynelten hymyilen

Kun te sanotte tahdon
Niin tahdon minäkin