Vesa-Matti Loiri (Jean-Pierre Kusela) - Lääketieteen opiskelijan epätoivo - La Paloma Lyrics

Lyrics Lääketieteen opiskelijan epätoivo - La Paloma - Vesa-Matti Loiri (Jean-Pierre Kusela)




I-i-ihanat sävelmät, jotka
Agordinomaisena tulevat levysoittimestanne
Johtuvat levystä jonka olette laittaneet pyörimään
Joka sisältää kauniin lauluni
Merten di Verten
Jonka olen suomentanut Lääketieteen opiskelijan epätoivoksi
Se kertoo nuoresta pojasta
Joka opiskelee pyyteettömästi lääke- lääkäriks
Ja kuinka hän aamulla herää onnellisena
Ja kuinka päivä siitä sitten yhtäkkiä mustenee
Hänestä johtumattomista syistä
Puppe, är du färdig? Ja
Kun eräänä aamuna nousin petistäin
Oikein päin
Ja tuntui, että muutenkin elämä hymyää
Kun aloin sonnustautua pyjamasta ulos
katsahdin
Taivoonkannen peitti ihana auermaa
Kevät saa, kevät saa
Mikä onkaan niin ihanaa
Kun pitkän talven ja rospuuton jälkeen
Kevät saa
Edellisenä iltana olin jo onnesta mykkä
Joka on harvinaista
Kun muistin että tänään, torstaina, pääsen leikkaamaan
Edesmenneitä, hieman jo kylmenneitä roppia
Patologian laitokselle
Koska Koistinen olisi poissa kuumeilun takia
No - ihanasti siinä sitten hölkkäsin laitokselle
Kruununhakaan päin
Ja avasin oven ja otin narikasta valkoisen leikkuutakkini
Sekä kumiessuni
Joka suojaa mun yhdistelmäpukuani
Sekä ravattia
Joka meillä lääketieteen opiskelijoilla on pakollinen
Sitten vedin myös tärkeän yksityiskohdan kumpaankin kätöseen
Nimittäin kumihansikkaat mossautin sormiini
Se on luonnollista ja tärkeetä koska se on hygieniaa
Ilman näitä hanskoja voi
Saada silsan tai AIDS:in
Mitä tahansa tarttuvaa onkin
Kun alat avaamaan
No - vahtimestari Huttunen Hölkkä toi minulle kärryillänsä
Yhden edesmenneen
Jo hieman mustanpuhuvan kolkytvuotisen tumman miehen
Ja sanoi, että "Leikkaapa siitä
Jos ei muuta tekemistä"
Hän aina vitsailee
Meidän lemmikkimme, tämä vahtimestari
Huttunen Hulkko
Ja aloin valita veistä
Joka otin sen rautavitosen
Me nimittäin vedämme aina ylhäältä hiusvarrosta tuonne
Alas miehustaan asti
Ja sitten sukellamme vatsallen
No siinä muitta mutkitta kahmasin suoliston pernan ja maksat
Munuaisetkin
Ja asetin ne siihen viereeni
Semmoselle kumiselle pressullen
Ettei roiskuisi siitä turhaan siivoojien riesaksi lattialle
Koska heitäkin me ajattelemme
Me olemme humanisteja
Me lääketieteen opiskelijat kaikki tyyni
No kaikki oli hyvin
Ja aloin katsomaan että oisko kuolinsyy siellä
Siis hällä mahassaan - ei ollu siellä
Kaikki oli ihanasti, kun yhtäkkiä tuli
Tuskan aalto
Ylitseni löi
Sammumaton
Se oli hirveetä
Koska edessäni makasi tuttavani
Erkki Merten di Verten
Ja hän oli mulle velkaa
Se oli myöhäistä havahtaa, ei voinu asialle enää mitään
Hän oli velkaa, satasen
Ah



Writer(s): Traditional, Vesa-matti Loiri



Attention! Feel free to leave feedback.