Текст песни Monologi - IBE

Toisin sanoen kai voisin sanoo toisin sanoin,
Mut tein eka, ja sit vast kelailemaan aloin.
Vaivaa henkinen epäkypsyys mut otan silti vastuun siitä mihin ryhdyn
Ja jos yhdyt mun kaa nii tiiät ettei tää kestä haluu mun käteeni pestä tää etenemistä estää.
Sun olemus on niinku rikkinäinen puhelin.
Mitää en kuullu vaik jatkuvasti puheli.

Soittoäänes äänetön ja vastaamas on vastaaja,
Oot nii vitun etäinen etten välitä enää paskaakaa.
Sun kalenterissa ei vapaata oo ja mul on taas iha liikaa.
En jaksa vierestä tsiigaa en jostain syystä vaa fiilaa.

Piippaa, ei auta pilkkuvalot tähä,
Mut et sä yksin jää vaikkakin sut yksin jätän.
Oon pähkäilly tätä en pysty enää ymmärtää,
Ehkä mä annoin vaan liikaa ja sain takasin liian vähä.

Oon kyllästyny monologiin.
Oon kyllästyny monologiin.
Oon kyllästyny monologiin.
Oon kyllästyny monologiin.
Oon kyllästyny monologiin.
Oon kyllästyny monologiin. (logiin logiin logiin)

Musta vaan tuntuu etten mä pysty luottaa suhun,
Koska ei koskaan meiän välille ystävyyt rakentunu.
Ollaan niinku kaks laivaa, joiden välissä paksu sumu.
Kauneus ja rumuus kaasuu eteenpäi ja peruutus.
Ja kyl mä sulle sytyin, mut aloin vast pohtii
Et mehän ollaan toisillemme täysii vastakohtii.

Joo oon just se vittupoika, joka koputtelee tyttöjen ikkunoita
Ja oon kierrelly, kaarrellu pitkin kahviloita ja kuppiloita.

Mut hei, säki oot syttyvää ja syövyttävää
Mut sun kaa silti yövyn tänää, oon periaatteet laiminlyöny tänää.
Pitäis hillitä himo, hallita halu,
Mut kuka muka tietää loppuratkasua alun?

Nuorallakävelyy, vaik tietää ohi astuvansa.
Ulkona pakkases, vaik tietää pakastuvansa.
Rankkasateen silmässä, vaik tietää märäks kastuvansa.
Rakastuu niin nopeesti, et vaa kieltää rakastuvansa.

Oon kyllästyny monologiin.
Oon kyllästyny monologiin.
Oon kyllästyny monologiin.
Oon kyllästyny monologiin.
Oon kyllästyny monologiin.
Oon kyllästyny monologiin. (logiin logiin logiin)