Текст песни Tokio - Mikael Gabriel

Mä mietin välil sitä, miten onnellinen oon
Että sä synnyit samaan maailmaan
Tai miten vaikeeta ois ollu löytää toisensa
Jos oisit Tokiost ja mä Vantaalt
Mut oisin löytäny sut kuitenkin
Mä lupaan

Elämä on lyhyt niin ku katkennu lanka
Meni vaa hetki, oltii kasvettu vanhaks
Ei tullu laskettuu aikaa
Oli kesä, ku ei kukkii kasteltu lainkaa
Selvittii paljost paljon selvittämät
Yksin tai hiljaa sun kaa hengittämät
Pakottava tarve olla ensimmäinen
Vaikee sanoo sulle selvin päin se
Oltii liian nuorii ja itsenäisii
Mut päätettii itse oltii itsepäisii
Jos sua itkettää ni yhes itkettäisii
Välil sun kaa ollu pitkii päivii
Mutten löydä vastauksii valvomalla
Sul on merkitystä, ei mammonalla
Vaa sil, mitä on rinnan ja kallon alla

Mä mietin välil sitä, miten onnellinen oon
Että sä synnyit samaan maailmaan
Tai miten vaikeeta ois ollu löytää toisensa
Jos oisit Tokiost ja mä Vantaalt
Mut oisin löytäny sut kuitenkin
Mä lupaan

Pilvet muodostaa sust muotokuvan
Sun flow menee joka nuotin mukaan
Sä oot tyyni ku tuuleton yö
Korva sun rintaa vasten, ku se lyö
Sä oot sisält kauniimpi ku mikää
Vaik menetän kaikki, ni haluun sut pitää
Mitään uskaltanu unelmoida
Kun nukuttii, annettii musiikin soida
Otin sust kii sanoin: "Pidän sut lähel"
Jos oot tippumas, kurotan käden
Ja vaik sunki kengis on kivii
Sun epäkohdat on täydellisii

Mä mietin välil sitä, miten onnellinen oon
Että sä synnyit samaan maailmaan
Tai miten vaikeeta ois ollu löytää toisensa
Jos oisit Tokiost ja mä Vantaalt
Mut oisin hulluks kai tullu jos mul ei ois sua
Mä lupaan